Historia

ALKUVAIHEET: JOHTAMISTAIDON KOULUTUSTA NAISILLE

Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n toiminta on ollut hyvin monivaiheista. Yhdistyksen syntyaikoina 80-luvulla johtamistaitoa tarjoavat organisaatiot olivat kovin mieskeskeisiä, jolloin naisjohtajat jäivät ammatillisten ongelmiensa kanssa melko yksin. Johtavassa asemassa olevat naiset tarvitsivat erilaisia toimintatapoja ja tehokkaita kontaktiverkostoja uusissa, vastuunalaisissa tehtävissään sekä lisää vaikutusmahdollisuuksia organisaatioissaan ja muuttuvassa yhteiskunnassa.

WOMANIN HISTORIIKIT

WoMan ry:n 20-vuotisjuhlajulkaisu

WoMan ryn 15-vuotishistoriikki

Muutamia ammatillisia verkostoja oli jo tuolloin olemassa, mutta naisjohtamiseen keskittyneet tukiverkostot puuttuivat täysin. Tasa-arvolain tultua voimaan vuonna 1987 naisten asemaa tukevat hankkeet saivat myötätuulta. Esimerkkinä tällaisesta hankkeesta oli KTM:n Hämeen teollisuuspiirin organisoima johtajakoulutusohjelma naisille. Samaan aikaan joukko naisia perusti Suomen Naisten Kulttuurisäätiön Kannatusyhdistyksen. Nämä kaksi hanketta yhdistyivät opetusministerinä toimineen Kaarina Suonion, YK:n entisen apulaispääsihteerin ja YK:n naisten kehitysrahasto UNIFEMin perustajan Helvi Sipilän sekä Naisten Kulttuurisäätiön Kannatusyhdistyksen puheenjohtajan Eila Kivekkään aloitteesta. Suunnittelutyöhön osallistui yhteensä noin 40 asiantuntijanaista eri aloilta ja tämän työn pohjalta syntyi Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti 1.1.1988.

Alkuvuodet instituutti toimi koulutusorganisaationa. Tavoitteena oli myös vallitsevan johtamiskulttuurin arvoihin ja ihmiskäsitykseen vaikuttaminen. Tasa-arvolain voimaantulon jälkeen yhteiskunnallinen tasa-arvo nähtiin kuitenkin monella taholla joko moraalisena velvoitteena tai rasitteena. Tähän näkökulmaan Naisjohtajainstituutti halusi muutosta.

Toiminta-ajatukseksi nousi erityisesti elinkeinoelämän, julkisen hallinnon, järjestöjen ja yrittäjätoiminnan naisten resurssien käyttöönotto. Instituutti valmensi naisjohtajia työssä menestymiseen, uralla etenemiseen ja toimintaympäristönsä aktiiviseen kehittämiseen.

Toiminnalla oli viisi periaatetta:

• Yhteistyön periaate: toiminta yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa
• Asiantuntemuksen periaate: toiminnan keskittäminen vain niille alueille, jotka instituutti hallitsee
• Sisäisen vaikuttamisen periaate: toiminnan suuntaaminen organisaatioiden ja ryhmien sisäiseen vaikuttamiseen
• Selkeän painopisteajattelun periaate: koulutuksen keskittyminen naisjohtajien kriittisiin menestystekijöihin
• Jatkuvuuden periaate: oppimisprosessi yhdistää itseopiskelun, kurssimuotoisen koulutuksen, tentit ja oman elinympäristön kehittämisen.

Naisjohtajainstituutin hallinto oli laaja. Johtokunnan lisäksi instituutilla oli 24-jäseninen neuvottelukunta sekä koulutusta, kansainvälistä ja julkishallinnollista toimintaa kehittävät jaokset. Asiantuntijoista muodostettu verkosto oli toiminnassa myös erittäin tärkeä. Vuonna 1989 asiakas- ja kontaktirekisterissä oli noin 15 000 henkilöä.

Instituutilla oli palveluksessaan mittava henkilökunta: koulutussuunnittelija, puheenjohtaja, markkinointisihteeri, tietopalveluun ja tutkimustoimintaan keskittyvät työntekijät sekä kurssisihteeri. Instituutin toimipaikkana oli Tampereella sijaitseva Eila Utriaisen Pyynikin linna. Instituutin toiminnan tavoitteena ei ollut taloudellisen hyödyn tuottaminen. Rahoitus toimintaan saatiin valtiolta ja apurahoina eri säätiöiltä.

Vuonna 1989 käynnistettiin Naisyrittäjien palvelupiste NAPPI. Sen toiminta keskittyi erityisesti naisyrittäjien kouluttamisen, kontaktiverkostojen luomisen sekä informatiikan ja tietotekniikan palveluihin. NAPPI-palvelupiste oli ensimmäinen lajiaan Suomessa, joten sen palveluista tuli naisyrittäjien keskuudessa erittäin suosittuja.

1990-LUVUN ALKU: INSTITUUTISTA YHDISTYKSEKSI

Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti rekisteröityi 12.6.1990 yhdistykseksi keskittyen erityisesti koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Yhdistys aloitti myös julkaisutoiminnan. WoMan Uutiset palveli yhdistyksen omaa jäsenistöä. Uutisissa tiedotettiin instituutin tapahtuma- ja kurssitarjonnasta, instituutin yhteiskunnallisesta tehtävästä, ja se sisälsi myös asiantuntija-artikkeleita johtamisesta. Yhdistyksen rekisteröitymisen jälkeen WoManin hallinnosta vastasi hallitus. Neuvottelukunta ja jaokset jatkoivat toimintaansa, lisäksi perustettiin myös kouluttajaryhmä. Yhdistyksen asiantuntijaverkosto oli erittäin laaja ja tarjosi siten monipuolista osaamista.

Vuonna 1993 rahoitukseen oli etsittävä uusia ratkaisuja, koska yhteiskunnallisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi valtionavustukset lakkasivat. Laajaa toimintaa karsittiin, toiminta keskitettiin tuloa tuottaviin kohteisiin ja yleishyödyllinen, yhteiskunnallinen toiminta väheni. Järjestöjen ja erilaisten tilaisuuksien kautta instituutti osallistui kuitenkin edelleen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koulutuksessa tuli keskeiseksi mentor-toiminta, joka kehitettiin tarjoamaan henkilökohtaista tukea uusissa tehtävissä työskenteleville johtajille. Yhdistys tarjosi ohjelmia, joissa kokenut mentor ohjasi vuoden ajan keskustelemalla ja verkostoja avaamalla samalla tai muulla toimialalla työskentelevää aktoria. Mentoroinnista syntyikin alue, jossa WoMan toimi todellisena edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä.

Toimintavuosi 1994 oli strategisen siirtymävaiheen ja uusien ratkaisujen aikaa. Instituutin toiminta keskittyi tilauskoulutukseen ja yleishyödyllisestä toiminnasta siirryttiin markkinalähtöiseen konsultointiin. Julkiselle naisjohtajuudelle oli kuitenkin edelleen voimakasta kysyntää tasa-arvolain uudistamisen, EU-kansanäänestyksen ja presidentinvaalien myötä. Taloudellisen tilanteen vuoksi instituutti päätti perustaa liiketoimintaa varten erillisen osakeyhtiön, henkilökuntaa vähennettiin ja hallituksen jäsenet ottivat toimintavastuun. Tampereen toimipiste lakkautettiin vuoden 1994 lopussa ja toiminta keskitettiin Helsinkiin.

1990–LUVUN LOPPU: KOULUTUSTOIMINTA SIIRTYY WOM OY:LLE

Vuonna 1995 toimintansa aloitti liiketaloudellinen koulutusyksikkö World of Management Finland Oy Ltd (WOM Oy). Koulutuspalveluiden tuottaminen siirtyi siis instituutilta osakeyhtiölle, ja yhdistys jatkoi yleishyödyllistä ja jäsentoimintaa.

Yhdistyksen toiminnan tavoitteina oli vallitseviin johtamisen arvoihin ja ihmiskäsityksiin vaikuttaminen, toimintatapojen ja johtamisjärjestelmien kehittäminen, johtajien valmentaminen sekä verkostojen luominen. Samalla myös toiminnan periaatteet päivitettiin:

• Yhteistyö: tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö muiden koulutusorganisaatioiden sekä jäsenistön kanssa
• Osaaminen: instituutti korostaa työelämän ja johtamiskulttuurin muuttamisen ja kehittämisen keskeisiä johtamistaitoja
• Keskittyminen: toiminnassa keskitytään erityisesti naisjohtajien kriittisiin menestystekijöihin
• Vaikuttaminen: oppimisessa ja kehittymisessä pyritään aina käyttämään hyväksi organisaatioiden olemassa olevia voimavaroja työnohjausta ja mentor-toimintaa soveltaen
• Jatkuvuus: kehittämistoiminnan tunnusomaisia käsitteitä ovat henkilökohtainen vastuu, itseohjautuvuus, elämänikäinen oppiminen sekä yrittäjyys

Yhteiskunnallisessa toiminnassa keskityttiin tasa-arvoon, mentor-toimintaan, yrittäjyyden, työllisyyden ja naisjohtajuuden edistämiseen.

Vuonna 1996 yhdistys luopui toimitiloista, purki työsuhteet ja jäädytti rahaliikenteen valtionavustusten puuttumisen ja takautuvan takaisinperinnän vuoksi. Toiminnan jatkuvuuden mahdollisti nimenmuutos: Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti WoMan ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin. Instituutin nimi WoMan tulee sanoista Woman ja Management, jotka kuvasivat hyvin instituutin ideologiaa. Aktiivinen jäsentoiminta jatkui ja sen tavoitteena oli edistää johtavassa asemassa olevien naisten välistä verkottumista ja keskinäistä yhteistyötä. Merkkivuosi 1997 olikin toiminnan uuden elpymisen ja uudelleensuuntautumisen vuosi.

2000–LUKU: VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTAMISEN AIKAKAUSI

Vuonna 1999 WoMan luopui WOM Oy:n osakkeista ja keskittyi vaikuttamiseen ja verkottamiseen. Toimintaa jatkettiin naisten verkostoyhteistyön, aktiivisen jäsentoiminnan sekä julkisen sektorin ja yritysmaailman yhteistyön kautta. Lähtökohtana oli, että yksittäinen WoMan ry:n jäsen kokee työssään ja elämässään lisäarvoa yhdistykseen kuulumisesta.

Vuosina 2000 – 2002 yhdistys siirtyi uuteen verkottumisen aikakauteen. Toimintaa laajennettiin, monipuolistettiin ja toteutettiin yhteistyössä muiden verkostojen kanssa. Vakaan talouden pohjana olivat jäsen- ja linkkimaksut. Vuonna 2001 WoMan siirtyi sähköiseen tiedotukseen, jonka jälkeen kaikki jäsenkirjeet on lähetetty sähköpostitse. Kotisivuilla on yhteenvetoja järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista sekä tulevien tilaisuuksien aikataulut.

Vuonna 2005 yhdistyksen nimetty strategiatyöryhmä alkoi suunnitella yhdistykselle uutta nimeä vastaamaan entistä paremmin toiminnan laatua ja tavoitteita. Uudeksi nimeksi ehdotettiin Vaikuttajaverkosto WoMan ry, joka hyväksyttiin yhdistyksen kevätkokouksessa ja otettiin käyttöön vuoden 2006 alusta.

Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n toiminnan pohjana tänä päivänä on edelleen verkottumista edistävät kuukausitapaamiset, julkishallinnon, akateemisen maailman ja yritysten tutustumis- ja opintokäynnit sekä tilaisuudet, joissa verkostojen jäsenet voivat esitellä omia organisaatioitaan emännöimällä tilaisuuksia. Yhdistyksellä on myös muiden naisverkostojen ja järjestöjen kanssa yhteistoimintaa, jota tullaan tulevaisuudessa edelleen syventämään. Verkoston kontakteja välittävä luonne, näkemykset eri organisaatioista ja niiden johtamisesta, mielipiteiden vaihto ja koulutustoiminta koetaan edelleen erittäin tarpeelliseksi. Yhteiskunnallinen muutos on jatkuvaa, joten myös Vaikuttajaverkosto WoMan ry:n on pysyttävä muutoksessa mukana.

Lähde: WoMan ry historiikki, Eeva-Liisa Yli-Mattila, v. 2004